Ihmiset

Äitini Rakel Korvanen on poissa

Äitini nukkui pois kesän korvalla, jolloin aurinko ei enää laske ja luonto on pukeutumassa juhla-asuunsa. Ehkä juuri tämä oli se oikea hetki siirtyä ajasta ikuisuuteen ihmiselle, jolle luonto ja sen kauneus oli kaikki kaikessa. Se lohdutti, kun mieli oli murheellinen, mutta luonnon helmaan hän hakeutui silloinkin, kun elämä antoi parastaan ja mieli oli valoisa ja iloinen. Marjojen ja sienien kerääminen oli hänelle mieleistä puuhaa, hän tykkäsi myös laittaa ahkerat kätensä multaan, kasvimaa ja kukkien hoitaminen oli tärkeä harrastus.

Karjanhoito, vuosikymmenten ajan, kuului luonnostaan hänen elämäänsä. Iltaa, aamua hän viilätti huivi hulmuten pirtin ja navetan väliä. Lypsykarjalla oli tärkeä osa kuusilapsisen perheen elannossa. Mieleeni on jäänyt kuva hänestä kun hän istui lypsyjakkaralle Onnikin viereen, asetti otsansa lehmän k