Everstiluutnantti Annukka Ylivaara: ”Jokainen uusi tehtävä vaatii oppimista ja sopeutumista”
Oraniemestä yli puoli miljoonaa kavaltanut sai vankeustuomion
Kiilopäällä kadonnut hiihtäjä löytyi kuolleena
Kaveriin pitää luottaa ja pelityylin synkata yhteen, ohjeistaa lukemattomat tuppikisat ja -turnaukset pelannut Mirva Honkonen
NETIN NOPEAT:
Tupen SM-kisat päättyivät oululaisten murskavoittoon
Päättäjäisbileet tuplasivat hetkellisesti Riipin väkimäärän – Kiitosta sateli niin järjestäjä- kuin osallistujataholtakin
MAINOSTAJAN ARTIKKELI
Syö lähellä tuotettua ruokaa, aluetalous ja huoltovarmuus vahvistuvat
Jäähallin kylmätekniikkajärjestelmän ongelmia ratkotaan seuraavaksi oikeusteitse
Lokan kalasataman jätevesijärjestelmän saneeraus siirtyy
Vanhusneuvoston aloite palautui takaisin valmisteluun
A-
A+
TEEMA: Ajassa
Ahdistaa, pelottaa, innostaa, helpottaa...
Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos
Psykoterapeutti Satu Hoikka-Hietanen toteaa, ettei eläkkeelle jääminen välttämättä ole iloista aikaa, vaan se voi aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta.
Arjessa tapahtuu monta muutosta, kun ihminen jää eläkkeelle. Luopuminen sekä työroolista että työyhteisöstä on vaikeaa. Parisuhde on aivan uuden tilanteen edessä. Toimeentulo mietityttää.
Professori Marja Vaarama tutki asiaa ja tuloksena oli, että 65–79-vuotiaat ovat stressaantuneempia kuin työssä olevat. Golfin peluu ja Välimeren rannat eivät ole todellisuutta monellekaan eläkkeelle jäävälle.
Psykoterapeutti Satu Hoikka-Hietanen Lääkärikeskus Aslakista toteaa, että eläkkeelle jääminen on joka tapauksessa muutos, eikä kaikille aiheuta välttämättä ”viheltelyä ja hyppelyä” vaan epävarmuutta ja ahdistusta.
– Osa ajattelee, että pääsee eläkkeelle ja osa, että joutuu, miettii Hoikka-Hietanen.
– Ihminen määrittää minuutta työn kautta ja työ saattaa olla jopa tärkein asia elämässä, toteaa Hoikka-Hietanen.
Hänen mukaansa eläkkeelle jäävä miettii, että kuka minä ole, jos en olekaan enää se, miksi olen itseäni 40 vuoden ajan määrittänyt. Ihminen saattaa työssä olla esimiehen ja asiantuntijan roolissa ja kun näiltä putoaa pois, on edessä surutyötä.
Miehillä ja naisilla ei Hoikka-Hietasen mukaan ole eroa eläkkeelle jäämisen ongelmissa. Isot elämänmuutokset näkyvät mielialamuutoksina. Huoli esimerkiksi terveydestä ja toimeentulosta on samanlainen.
– Toisaalta jää aikaa parisuhteelle enemmän. Silloin pariskunnat usein huomaavat toisensa uudelleen ja voivat vaikka miettiä, että miksi ollaan joskus rakastuttu.
Eläkkeellä ollessa joutuu hakemaan paikkaansa uudelleen, koska sosiaalinen ympäristö muuttuu. Sopeutuminen riippuu siitä, kuinka paljon on ollut sosiaalista elämää työn ulkopuolella.
– Jos on harrastuksia ja ympärillä perhettä ja ystäviä, on balanssi hyvä, toteaa Hoikka-Hietanen.
– Vertaistuki on tärkeää kaikissa elämän haasteissa ja se, että on tekemistä. Ei aleta odottelemaan sitä kuolinpäivää. Sanotaan ääneen, miltä tuntuu ja mietitään, mitä voisi tehdä sellaista, mistä on haaveillut.
Jos murehtiminen jatkuu, kannattaa Hoikka-Hietasen mukaan mennä ammattilaisen juttusille.
– Eläkkeellä olevien päihteiden käytöstä on nyt puhuttu kymmenisen vuotta. Aikaisemmin aihe oli tabu, hän toteaa.
Monella päihteiden käyttö voi lisääntyä vapaa-ajan lisääntyessä, kun ei ole enää työarjen tuomia velvoitteita ja struktuuria, ja lapsetkin ovat lentäneet pesästä. Eläköitymiseen liittyy lisääntyneen vapaa-ajan lisäksi myös muutoksia sosiaalisissa verkostoissa, millä voi olla joko haitallisia tai myönteisiä seuraamuksia.
– Mikäli oman läheisen alkoholinkäyttö huolettaa, voi asian ottaa puheeksi huolestumisen ja välittämisen kautta. Syyllistämistä ja tuomitsemista tulisi välttää, vaan tärkeintä olisi saada tämä läheinen itse havahtumaan alkoholinkäyttöönsä ja saada sitä kautta motivoitumaan ja muuttamaan elintapojaan, Hoikka-Hietanen kiteyttää.
Leena Klemi-Lohiniva
TIETOLAATIKKO
