Nais­ten ja mies­ten ikään­ty­mi­nen on eri­lais­ta. Mie­heen ver­rat­tu­na nai­sen eli­mis­tös­sä ta­pah­tuu jat­ku­vas­ti mer­kit­tä­väm­piä hor­mo­naa­li­sia muu­tok­sia, jo­ten bi­o­lo­gi­ses­ti nai­sen elä­mä on mo­ni­mut­kai­sem­paa, nou­su­jen, las­ku­jen ja kier­to­jen vuo­rot­te­lua. Vaih­de­vuo­si­oi­reet liit­ty­vät mu­na­sar­jo­jen est­ro­gee­ni­tuo­tan­non vä­he­ne­mi­seen ja nii­den voi­mak­kuus ja kes­to ovat yk­si­löl­li­siä. Kuu­kau­ti­set lop­pu­vat kes­ki­mää­rin 51-vuo­ti­aa­na.

Elä­män­kaa­res­sa tä­hän vai­hee­seen liit­tyy mo­nen­lais­ta. Ke­hon van­he­ne­mi­nen voi tun­tua fyy­si­ses­sä ja hen­ki­ses­sä jak­sa­mi­ses­sa. Työ­e­lä­män vaa­ti­muk­set, pa­ri­suh­teen muu­tok­set, las­ten it­se­näis­ty­mi­nen ja omien van­hem­pien ikään­ty­mi­nen tun­tu­vat ar­jes­sa. Vaih­de­vuo­det voi­vat muis­tut­taa myös elä­män ra­jal­li­suu­des­ta.

Miehilläkin vaihdevuodet

Tes­tos­te­ro­ni-hor­mo­nin las­ku mie­hel­lä saat­taa joh­taa synd­roo­maan, jol­le on an­net­tu usei­ta ni­miä, ku­ten mie­hen vaih­de­vuo­det, kes­ki-iän krii­si, mie­hen kli­mak­te­rium ja nais­ten me­no­paus­sia vas­taa­va and­ro­paus­si. Oi­reet tu­le­vat hi­taas­ti ja usein huo­maa­mat­to­mas­ti. Nai­sil­la me­no­paus­siin liit­ty­vät fy­si­kaa­li­set muu­tok­set ja oi­reet ovat sel­vä­piir­tei­sem­piä kuin mie­hil­lä. Hor­mo­nin vä­he­tes­sä mies on her­mos­tu­nut, är­ty­nyt ja in­no­ton. Hä­nen on han­ka­la kes­kit­tyä, iloi­ta tai nuk­kua. Sek­sin­kin kans­sa on vai­ke­aa: ei ha­lu­ta tai ei pys­ty. Vat­san seu­tuun ke­rään­tyy ras­vaa, hiuk­set har­ve­ne­vat ja li­hak­sia on vai­ke­am­pi kas­vat­taa. Tes­tos­te­ro­ni vä­he­nee pro­sen­tin vuo­si­vauh­tia al­ka­en kes­ki­mää­rin 30–35 vuo­den iäs­sä, mut­ta oi­reet tu­le­vat nel­jän­kym­pin tie­noil­la.

Mies­ten vä­häi­siä vaih­de­vuo­si­oi­rei­ta ei yleen­sä hoi­de­ta mi­ten­kään. Kyn­nys hoi­toon ha­keu­tu­mi­seen voi ol­la kor­kea, vaik­ka oi­reet oli­si­vat­kin huo­mat­ta­via, sil­lä nii­tä pi­de­tään usein nor­maa­liin ikään­ty­mi­seen liit­ty­vi­nä. And­ro­paus­si voi ai­heut­taa ter­vey­del­le ris­ke­jä. Tut­ki­mus­ten mu­kaan esi­mer­kik­si ris­ki saa­da kuo­le­maan joh­ta­va sy­dän- tai ai­vo­in­fark­ti yh­dis­tyy lii­an ma­ta­laan tes­tos­te­ro­ni­ta­soon. Ma­ta­la tes­tos­te­ro­ni voi al­tis­taa myös muil­le sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­sil­le ja os­te­o­po­roo­sil­le. Tes­tos­te­ro­ni­va­je voi­daan to­de­ta yk­sin­ker­tai­sel­la la­bo­ra­to­ri­o­ko­keel­la ja tes­tos­te­ro­ni­lää­ki­tys­tä voi­daan tar­vit­ta­es­sa käyt­tää nais­ten est­ro­gee­ni­hoi­don ta­paan vai­kei­den oi­rei­den lie­vit­tä­mi­sek­si. Ti­lan­teen kor­jaan­tu­mi­sel­la voi ol­la mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia mie­len­ter­vey­teen, elä­män­laa­tuun ja pa­ri­suh­tee­seen.

Naisille vaihdevuosioireet noin 50 vuoden iässä

– Kun kuu­kau­tis­kier­to hii­puu ko­ko­naan noin 51-vuo­ti­aa­na, tu­le­vat vaih­de­vuo­si­oi­reet täy­sil­lä pääl­le, to­te­aa nais­ten­tau­tien ja syn­ny­ty­so­pin do­sent­ti Sep­po Ki­vi­nen Lää­kä­ri­a­se­ma As­la­kis­ta.

– Li­ma­kal­vo-oi­rei­ta, hi­koi­lua, virt­san­kar­kai­lua, oven­kah­va-synd­roo­maa, uni­häi­ri­öi­tä, lu­et­te­lee Ki­vi­nen.

Oven­kah­va-syd­roo­mal­la tar­koi­te­taan sitä, et­tä heti, kun käsi on oven­kah­val­la ko­tiin men­nes­sä, tu­lee virt­saa­mis­tar­ve niin suu­rek­si, et­tä ves­saan on pääs­tä­vä heti.

Myös suo­ma­lais­ten yli­pai­no huo­let­taa Ki­vis­tä, ei­kä se ole pel­käs­tään vaih­de­vuo­si-ikäis­ten nais­ten on­gel­ma.

– Puo­let mei­dän vä­es­tös­tä on yli­pai­noi­sia. Nuo­ris­sa syn­nyt­tä­jis­sä hei­tä on myös pal­jon ja yli­pai­no saat­taa es­tää muun mu­as­sa ala­tie­syn­ny­tyk­sen. Yli­pai­non hoi­ta­mi­nen ja rei­pas lii­kun­ta aut­ta­vat myös virt­san­kar­kai­luun, to­te­aa Ki­vi­nen.

Est­ro­gee­nin käy­tös­tä vaih­de­vuo­si­vai­vo­jen hoi­toon on hy­vin mo­nen­nä­köi­siä mie­li­pi­tei­tä. Ki­vi­nen pu­huu hor­mo­nien käy­tön puo­les­ta.

– Jos on ah­dis­tu­nut, vä­sy­nyt ja oi­rei­siin­sa kyl­läs­ty­nyt, niin ei kan­na­ta leik­kiä san­ka­ria. Täl­lä kiu­saa it­se­ään, mut­ta myös
per­het­tään, hän to­te­aa.
Hor­mo­neil­la on hä­nen mu­kaan­sa mui­ta­kin myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia. Sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tien ris­ki pie­ne­nee, sa­moin pak­su­suo­len­syö­vän ris­ki. Hor­mo­ni­hoi­to aut­taa myös lan­ti­on­poh­jan li­hak­sia py­sy­mään pa­rem­mas­sa kun­nos­sa.

– Hor­mo­neil­la pe­lo­tel­laan ko­vas­ti, mut­ta ei ole näyt­töä sii­tä, et­tä al­le vii­den vuo­den pi­tui­sel­la käy­töl­lä syö­pä­ris­ki li­sään­tyi­si, to­te­aa Ki­vi­nen. Vas­taa­van­lai­sen ris­kin saa hä­nen mu­kaan­sa myös yli­pai­nos­ta.

– Nai­set sa­no­vat usein, et­tä kun jää­vät eläk­keel­le, niin he lo­pet­ta­vat hor­mo­nien käy­tön. Kym­me­nen, vii­si­tois­ta pro­sent­tia
oi­rei­lee kui­ten­kin vie­lä 70 vuo­den iäs­sä, ker­too Ki­vi­nen.

Mo­net 80-vuo­ti­aat­kin nai­set käyt­tä­vät hor­mo­nei­ta ja ha­lu­a­vat teh­dä niin elä­män­sä lop­puun as­ti.

– Jos ei tule sai­rauk­sia, niin pie­ni mää­rä sii­nä iäs­sä ei hait­taa.

Vaih­de­vuo­sien hoi­toon käy­tet­tä­viä hor­mo­ne­ja on ny­kyi­sin saa­ta­va­na tab­let­tei­na, gee­li­nä, laas­ta­ri­na sekä suih­kei­na.

Hormoneilla myös osteoporoosia vastaan

Os­te­o­po­roo­si eli luun hau­ras­tu­mi­nen on hor­mo­naa­li­sis­ta syis­tä ylei­sem­pää nai­sil­la kuin mie­hil­lä. Iän li­sään­ty­es­sä sitä kui­ten­kin tu­lee kai­kil­le. Tai­pu­mus os­te­o­po­roo­sin on vah­vas­ti pe­rin­nöl­lis­tä.

– Vuo­sit­tain Suo­mes­sa on yli 7000 lonk­ka­mur­tu­maa, jois­ta 80–90 pro­sent­tia on iäk­käim­mil­lä nai­sil­la. Hor­mo­nit es­tä­vät myös os­te­o­po­roo­sia, ker­too Ki­vi­nen.

Muuk­si hoi­dok­si hän suo­sit­te­lee 20–50 mik­rog­ram­maa D-vi­ta­mii­nia ym­pä­ri vuo­den sekä mo­ni­puo­lis­ta lii­kun­taa.

Ky­syin vie­lä, mi­ten tämä eri­tyi­ses­ti mei­tä van­he­ne­via nai­sia huo­let­ta­va asia eli ul­koi­nen ra­pis­tu­mi­nen on py­säy­tet­tä­vis­sä.

Sep­po Ki­vi­nen ar­ve­lee, et­tä sel­lai­sen kek­si­jä pal­kit­tai­siin var­mas­ti No­be­lil­la, mut­ta eh­dot­taa kui­ten­kin ihan ko­ti­kons­te­ja: mo­ni­puo­lis­ta ra­vin­toa, hy­viä yö­u­nia, lii­kun­taa, ei lii­kaa päih­tei­tä ja sitä, et­tä pi­tää huol­ta so­si­aa­li­sis­ta kon­tak­teis­ta.

– Suo­sit­te­len lää­kä­ris­sä­käyn­ti vii­meis­tään, kun on täyt­tä­nyt 45 vuot­ta. Ei näi­tä asi­oi­ta kan­na­ta Goog­les­ta kat­soa, vaan käy­dä jut­te­le­mas­sa asi­an­tun­ti­jan kans­sa. Po­ti­las tie­tys­ti va­lit­see, mi­hin ryh­tyy, mut­ta käyn­nil­lä saa ai­na­kin tie­toa rat­kai­su­jen­sa poh­jak­si, to­te­aa Ki­vi­nen.

Lee­na Klemi-Lo­hi­ni­va