A-
A+
A-
A+
Vuoden 2000 toukokuussa paliskunta toteutti myös itärajan tuntumassa karhulaskennan jälkiä mittaamalla.
Laskennassa tehtiin 17 havaintoa, joista voitiin varmistaa 15 eri karhua. Muualla paliskunnan alueella tehtiin viisi muuta havaintoa.
Vasahävikki oli Lapin paliskunnassa vuonna 1991 15 prosenttia. Kymmenessä vuodessa vasahävikki on noussut 40 prosenttiin.
Keskustelutilaisuudessa todettiin, etteivät tutkijoiden petohavaintotilastot anna oikeaa kuvaa petomääristä siitä syystä, ettei ilmoituksia havainnoista tehdä. Tähän saattaa olla syynä se, että ettei havainnoista uskalleta ilmoittaa, koska niiden pelätään aiheuttavan ryntäyksen pyyntiin ja aiheuttavan näin pahoja häiriöitä poronhoitotyölle.
Tämä todettiin kuitenkin aiheettomaksi peloksi, sillä tutkijoille tehdyt ilomoitukset eivät tule heti julkisuuteen, vaan ne näkyvät tilastoissa vasta myöhemmin.
– Silloin kun virallisiin tilastoihin ei mene tutkijoille asti tietoa petohavainnoista, on vikaa niin poromiehissä, metsästäjissä kuin muissakin luonnossa liikkujissa. Syynä siihen, ettei ilmoituksia kaikista havainnoista tehdä voi olla sekin, että merkkejä alkaa olla jo niin paljon, ettei niihin luonnossa liikuttaessa enää juurikaan kiinnitetä huomiota, todettiin keskustelujen kuluessa.
Petovahinkoja on vähemmän Itä- kuin Länsi-Lapissa, mutta petokantojen arvioidaan itäisessä Lapissa olevan vahvemmat kuin havainnot osoittavat.
Karhun kevätmetsästyksellä on pitkät perinteet ja se on suhteellisen hyvin valvottavissa. Vahinkoja ei tule siinä määrin kuin syksyllä tapahtuvassa metsästyksessä.
– Karhun kevätpyynti on kansallinen asia, josta päätös voitaisiin tehdä kotimaassa, mikäli maa- ja metsätalousministeriössä olisi haluja asian hoitamiseen, tilaisuudessa väitettiin.
Erään arvion mukaan karhun kevätpyynti on marginaalista toimintaa, josta ei kannata kovin paljon meuhkata, koska syyspyynnilläkin pystytään säätelemään karhukantoja, kunhan koiria saadaan koulutettua tähän tarkoitukseen.
Tällainen arvio ei saanut keskustelutilaisuudessa juurikaan kannatusta.
– Elleivät koirat ole porovapaita, ne aiheuttavat metsässä enemmän vahinkoja kuin muutama karhu, todettiin.
Karhun kevätmetsästystä ei sinällään kukaan tilaisuuteen osallistuneista vastustanut, vaan toivottiin jopa kansanliikettä perinteisen pyyntitavan takaisin saamiseksi. Yksi varteenotettava malli pyynnissä olisi se, että mikäli alueellisista kiintiöistä jäisi syksyllä karhuja kaatamatta, metsästys jatkuisi keväällä määräajan tai kunnes kiintiön mukainen saalismäärä olisi kaadettu. Oikeus metsästykseen olisi kaikilla metsästyslain mukaisesti .
Lapin Ympäristönsuojeluyhdistyksen järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä suurpetoasioista kiinnostunutta. Keskustelijoita oli Sodankylään saapunut myös Savukoskelta ja Rovaniemeltä.
Sompio maanantaina 13. toukokuuta 2002
TIETOLAATIKKO