Vuo­den 2000 tou­ko­kuus­sa pa­lis­kun­ta to­teut­ti myös itä­ra­jan tun­tu­mas­sa kar­hu­las­ken­nan jäl­kiä mit­taa­mal­la.

Las­ken­nas­sa teh­tiin 17 ha­vain­toa, jois­ta voi­tiin var­mis­taa 15 eri kar­hua. Muu­al­la pa­lis­kun­nan alu­eel­la teh­tiin vii­si muu­ta ha­vain­toa.

Vasahävikki moninkertaistunut

Va­sa­hä­vik­ki oli La­pin pa­lis­kun­nas­sa vuon­na 1991 15 pro­sent­tia. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa va­sa­hä­vik­ki on nous­sut 40 pro­sent­tiin.

Kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa to­det­tiin, et­tei­vät tut­ki­joi­den pe­to­ha­vain­to­ti­las­tot an­na oi­ke­aa ku­vaa pe­to­mää­ris­tä sii­tä syys­tä, et­tei il­moi­tuk­sia ha­vain­nois­ta teh­dä. Tä­hän saat­taa ol­la syy­nä se, et­tä et­tei ha­vain­nois­ta us­kal­le­ta il­moit­taa, kos­ka nii­den pe­lä­tään ai­heut­ta­van ryn­täyk­sen pyyn­tiin ja ai­heut­ta­van näin pa­ho­ja häi­ri­öi­tä po­ron­hoi­to­työl­le.

Tämä to­det­tiin kui­ten­kin ai­heet­to­mak­si pe­lok­si, sil­lä tut­ki­joil­le teh­dyt ilo­moi­tuk­set ei­vät tule heti jul­ki­suu­teen, vaan ne nä­ky­vät ti­las­tois­sa vas­ta myö­hem­min.

– Sil­loin kun vi­ral­li­siin ti­las­toi­hin ei mene tut­ki­joil­le as­ti tie­toa pe­to­ha­vain­nois­ta, on vi­kaa niin po­ro­mie­his­sä, met­säs­tä­jis­sä kuin muis­sa­kin luon­nos­sa liik­ku­jis­sa. Syy­nä sii­hen, et­tei il­moi­tuk­sia kai­kis­ta ha­vain­nois­ta teh­dä voi ol­la se­kin, et­tä merk­ke­jä al­kaa ol­la jo niin pal­jon, et­tei nii­hin luon­nos­sa lii­kut­ta­es­sa enää juu­ri­kaan kiin­ni­te­tä huo­mi­o­ta, to­det­tiin kes­kus­te­lu­jen ku­lu­es­sa.

Idässä vähemmän petovahinkoja

Pe­to­va­hin­ko­ja on vä­hem­män Itä- kuin Län­si-La­pis­sa, mut­ta pe­to­kan­to­jen ar­vi­oi­daan itäi­ses­sä La­pis­sa ole­van vah­vem­mat kuin ha­vain­not osoit­ta­vat.

Kar­hun ke­vät­met­säs­tyk­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet ja se on suh­teel­li­sen hy­vin val­vot­ta­vis­sa. Va­hin­ko­ja ei tule sii­nä mää­rin kuin syk­syl­lä ta­pah­tu­vas­sa met­säs­tyk­ses­sä.

– Kar­hun ke­vät­pyyn­ti on kan­sal­li­nen asia, jos­ta pää­tös voi­tai­siin teh­dä ko­ti­maas­sa, mi­kä­li maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ös­sä oli­si ha­lu­ja asi­an hoi­ta­mi­seen, ti­lai­suu­des­sa väi­tet­tiin.

Erään ar­vi­on mu­kaan kar­hun ke­vät­pyyn­ti on mar­gi­naa­lis­ta toi­min­taa, jos­ta ei kan­na­ta ko­vin pal­jon meuh­ka­ta, kos­ka syys­pyyn­nil­lä­kin pys­ty­tään sää­te­le­mään kar­hu­kan­to­ja, kun­han koi­ria saa­daan kou­lu­tet­tua tä­hän tar­koi­tuk­seen.

Täl­lai­nen ar­vio ei saa­nut kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa juu­ri­kaan kan­na­tus­ta.

– El­lei­vät koi­rat ole po­ro­va­pai­ta, ne ai­heut­ta­vat met­säs­sä enem­män va­hin­ko­ja kuin muu­ta­ma kar­hu, to­det­tiin.

Kevätpyynti takaisin

Kar­hun ke­vät­met­säs­tys­tä ei si­näl­lään ku­kaan ti­lai­suu­teen osal­lis­tu­neis­ta vas­tus­ta­nut, vaan toi­vot­tiin jopa kan­san­lii­ket­tä pe­rin­tei­sen pyyn­ti­ta­van ta­kai­sin saa­mi­sek­si. Yk­si var­tee­no­tet­ta­va mal­li pyyn­nis­sä oli­si se, et­tä mi­kä­li alu­eel­li­sis­ta kiin­ti­öis­tä jäi­si syk­syl­lä kar­hu­ja kaa­ta­mat­ta, met­säs­tys jat­kui­si ke­vääl­lä mää­rä­a­jan tai kun­nes kiin­ti­ön mu­kai­nen saa­lis­mää­rä oli­si kaa­det­tu. Oi­keus met­säs­tyk­seen oli­si kai­kil­la met­säs­tys­lain mu­kai­ses­ti .

La­pin Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen jär­jes­tä­mään kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­teen osal­lis­tui vii­ti­sen­kym­men­tä suur­pe­to­a­si­ois­ta kiin­nos­tu­nut­ta. Kes­kus­te­li­joi­ta oli So­dan­ky­lään saa­pu­nut myös Sa­vu­kos­kel­ta ja Ro­va­nie­mel­tä.

Som­pio maa­nan­tai­na 13. tou­ko­kuu­ta 2002