Kuurasydän Syksyn Sävelen finaaliin
Sompion päätoimittaja vaihtuu
Menneiden aikojen lainvalvojat
"Tarpeeksi kahjo idea, siksi se piti toteuttaa"
Kouluverkkopäätökselle varmistus kunnanjohtajan otto-oikeudella
Sodankylän kansalaiskanava määrittelemättömälle tauolle
Lisäys: Nikkarisella oli kaksi Martti-nimistä poikaa
Sodankylän historiassa aineksia monelle museolle
Sosiaalityöntekijä ja lähihoitajat valittiin
Poronlihan hinnassa selkeää nousua viime vuoteen verrattuna
Lisäys: Nikkarisella oli kaksi Martti-nimistä poikaa
Muistoja suntio Tuomas Nikkarisesta (17.7.1883 – 22.10.1944)
Suntio Tuomas Nikkarinen kuoli evakkomatkalla.
Picasa
Tuomas Nikkarisen talosta perheestä julkaistu juttu ilmestyi Sompiossa 22.9.2021. Tässä kirjoituksessa Tuomaksen tytär, Raija Uusitalo 89 vuotta, vuotta muistelee isääsä.
Tuplamuuttaja
Niina on huomannut, että pohjoisessa aikakäsitys on erilainen kuin etelässä, täällä tempo on hitaampi. Ajan kulumiseen liittyvä yksityiskohta on myös pistänyt silmään Sodankylän keskustan liikennemerkeissä. – Pysäköintimerkeissä voi lukea esimerkiksi, että 1 tunti, mutta siinä ei ole pysäköintikiekon kuvaa, Niina ihmettelee.
Ensimmäisen kerran parturi-kampaajana työskentelevä Niina Känsälä muutti Sodankylään vuonna 2014, kun hänen puolisonsa aloitti työt Sodankylässä. Toisen kerran muuttokuorman kanssa matkustettiin pohjoiseen kesällä 2020.
Kolmen kilometrin mittainen häämekko
Virve ja Jarkko muuttivat keväällä 2020 isompaan taloon, jossa on Virvelle oma työhuone.
Vaatturimestari Virve Lappalainen-Mylläri hurahti makrameehen ja valmistaa solmeilutekniikalla uniikkeja vaatekappaleita. Mallit syntyvät kokeilemalla ja välillä purkamalla, Kalifornian Venturassa asuva Virve kertoo.
”Silloin taisin sanoa, että pääsispä tänne töihin”
Mikko ja Nita ovat tyytyväisiä löytämäänsä työtilaan, joka sopii sekä ateljeeksi että joogastudioksi. Kunnan vuokra-asuntoja he eivät aluksi hoksanneet katsoa Asentopuulaakista. Myös organisaation nimi herätti hämmennystä. – Luulin ensin, että nimi oli Asuntopuulaaki, koska se olisi ollut nimenä järkevämpi, Nita nauraa.
Nita Lahnalampi ja Mikko Luokkamäki muuttivat pohjoiseen, jotta olisivat lähempänä tuntureita. Sodankylään he päätyivät Nitan työn perässä.
”Nämä ovat vähän mystisiä juttuja”
Kieringistä kotoisin oleva Nina asuu nykyisin perheensä kanssa Turun kupeessa Nousiaisissa keskellä maaseutua.
Nina Granrot on kirjoittanut laululyriikoita tunnetuille suomalaisille eturivin artisteille jo noin viidentoista vuoden ajan. Parhaat tekstit syntyvät ilman pakkopullaa vaikkapa haravan varressa heiluen. Tulevana lauantaina hänen sanoittamansa kappale kilpailee kovassa seurassa legendaarisessa Syksyn Sävel -laulukilpailussa.
Suunnitelmissa sujuva sukupolvenvaihdos
Herman-nimi kulkee Olliloiden suvussa ja oli siksi helppo nimivalinta yritykselle. Alun perin Juho Ollilan (vas.) oli tarkoitus aloittaa perheyrityksessä vasta ensi kesänä, mutta suunnitelmat aikaistuivat vuodella. Jouni Ollilan yrittäjänura alkoi jo vuonna 1990, kun hän perusti Jouni Ollila Oy:n. Yhtiö on ollut toiminnassa jo 31 vuoden ajan ja Helpottava Herman on sen aputoiminimi.
Elokuun alussa Helpottavan Hermannin työntekijämäärä tuplaantui, kun Juho Ollila aloitti työt isänsä Jounin apuna. Perheyrityksessä on tehty viisivuotissuunnitelma ja sukupolvenvaihdos aiotaan toteuttaa, kun Jouni täyttää 65 vuotta.
Kainuun ensimmäinen ja viimeinen kulttuurisihteeri
Topi Mikkola esittämässä Liksomin Mie alan tekemhän syntiä -naismonologeja Syväjärven Järvihovissa. Ensi keväänä ohjelmistoon palaa Annikki Kariniemen elämästä kertova Lapin punaiset hanget.
Taiteen tekeminen ja tuottaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ja voi kestää jopa sukupolven, ennen kuin sen arvostus saadaan samalle tasolle liikunnan ja urheilun kanssa, pohtii Kuhmon kulttuurisihteerin virasta eläkkeelle jäänyt ja nykyisin freelance-näyttelijänä ja -ohjaajana toimiva Toivo ”Topi” Mikkola.
Kari Alaluusua kolusi toimittajana 40 vuotta Pohjois-Suomea ja -kalottia
”Mietaan Jussiakin olen ollut monet kerrat lähettämässä ladulle”
Aulis Kuivila sai kirjastoauton valmistajalta Kiitokori Oy:ltä, Rovaniemen maalaiskunnan Kirjastoauto-osastollta, Terho Myyryläiseltä Inarista ja Oula Kotakorvalta Muoniosta Aulis-kirjastoauton pienoismallin lahjaksi ja kiitokseksi osallistumisestaan kirjastoauton suunnitteluun.
Lapin ensimmäiselle kirjastoauton kuljettajalle Aulis Kuivilalle ehtivät kaikki Sodankylän kylät tulla varsin tutuiksi niiden 37 vuoden ja neljän kuukauden aikana, jotka Aulis ehti kirjastoauton kanssa Sodankylän kuntaa kiertää.
Fiiliksen mukaan
Seppo tekee edelleen myös korjauksia. Juotospillillä ja -tahnalla korjatun ketjun hän kastelee sitruunahapossa sekä lopuksi puhdistaa ja kiillottaa sen.
Kultaseppämestari Seppo Penttinen jäi eläkkeelle jo kolme vuotta sitten, mutta töiden tekoa hän ei ole malttanut kokonaan lopettaa. Eläkkeellä töitä voi kuitenkin tehdä fiiliksen mukaan ja silloin kun siltä tuntuu.
Kun ihminen sairastuu vakavasti, se on aina kriisi sekä hänelle itselleen että lähipiirille
Aikaisemmin Marita Marjalan oli mahdotonta kävellä edes muutaman sadan metrin mittaisia matkoja, mutta nykyisin kävelylenkeille tulee mittaa useita kilometrejä. Välillä lenkkiseurana on tyttären koira Roki.
Vertaistuen saamisella voi olla suuri merkitys siihen, kuinka hyvin kuntoutuminen onnistuu.
Liikunta pitää Niilo Alatalon virkeänä
Ivalolaisen Niilo Alatalon juuret ovat Sodankylässä: – Äitini oli syntynyt Sallassa ja hän tuli piiaksi Sodankylään. Äiti oli metsäsavotoilla kokkina. Savottahommissahan äiti ja isä sitten toisensa tapasivat. Isä oli kaatomies ja välillä hevosmieskin oman hevosen kanssa.
Niilo Alatalo pitää kunnostaan huolta kävelemällä ja pihatöitä tehden. Potutkin hän kaivoi tänä syksynä maasta, vaikka pottumaa onkin vuosi vuodelta pienentynyt. Kotona hän voimistelee ja nostelee käsipainoja.
– Ja jos oikein alkaa lapsettamaan, niin menen työväentalolle urheiluampujen harjoituksiin ja saatanpa ampua
räiskyttää, hän naurahtaa.
Petteri Mannermaa toimii suomenkielisen työn pastorina Pietarin keskustassa
Petteri ja Anu Mannermaa mökkirannassaan Sodankylän Kyläjärvellä. He nauttivat paikan rauhallisuudesta.
Venäjällä Pietarin keskustassa Pyhän Marian seurakunnassa pastorina työskentelevällä Petterillä on vahvat sodankyläläisjuuret.
Vuotsolainen Anne Sieppi avasi Sodankylän keskustaan uuden parturi-kampaamon
Parturi-kampaajan työlle sopivaa vastapainoa tuovat porohommat, Anne kertoo. Lisäksi hän pitää huolta omasta jaksamisestaan kuntoilemalla.
Vaikka oma liiketila tuo mukanaan lisää vastuuta, mahdollistaa se samalla sen, että porohommiin pääsee aina, Hair Studio Crystalin perustanut yrittäjä sanoo.
Ammatillinen perhehoito tarjoaa vaihtoehdon ikäihmisten välimuotoiseen asumiseen
Sodankylässä perhehoitopaikkoja tarvitaan erityisesti kirkonkylällä sekä järvikylissä, missä molemmissa asuu paljon ikäihmisiä, projektipäällikkö Tuulikki Ahola sanoo.
Ikäihmisten määrä kasvaa ja välimuotoisen asumisen paikkoja tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Perhehoito on yksi välimuotoisen asumisen ratkaisu, mutta sitä varten tarvitaan lisää perhehoitoa tarjoavia henkilöitä sekä perhehoitokodeiksi sopivia asuntoja.
Koira kouluttaa miestä
Rajalassa asuva, kittiläläislähtöinen Matti Kylmälä on säästänyt lomansa syksylle. Metsästyskausi alkaa aina karhunpyynnillä, ja hirviä Kylmälä alkaa pyytää vasta, kun karhuluvat on käytetty tai karhun pyyntiaika on päättynyt.
Matti Kylmälä aloittaa syksyn pyytämällä metsän kuningasta.
Oratunturin laavu talkoiltiin kuntoon reippaassa kyläseurahengessä
Laavulle saatiin uusilla penkeillä lisää istumatilaa retkeilijöille. Kuva: Esa Turunen.
Oraseura ry:n aktiivit sekä joukko talkoolaisia ahkeroi Oratunturin laavulla elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Ahti Korvanen rakentaa savusaunaa harrastuksenaan
Ahti Korvanen parkkaamassa pelekkahirsiä puhtaaksi parkista.
Ajatuksenani olisi rakentaa perinteisen mallin mukaan savusauna, eikä minulla ole malliksi kuvia, eikä piirustuksia, ainoastaan muistikuvat. Ensimmäisen kerran muistan käyneeni savusaunassa vuonna 1951.
”Se on luontoa eikä sitä tarvitse pelätä”
Roosa on Siken luottovaelluskumppani. Vaellusharrastuksen aloittamisesta haaveilevia Sike neuvoo lyöttäytymään aluksi jonkun kokeneemman kaverin seuraan tai lähtemään vaikkapa ryhmävaellukselle, jossa oppii myös tuntemaan muita vaeltamisesta innostuneita. Kuva on Luoston Orresokalta ja sen on ottanut Malla Suopanki.
Sompion Samoilijoiden uusi puheenjohtaja Sike Järvinen jakaa vaelluksella riippumattonsa Roosa-koiran kanssa ja punnitsee aina kaiken muun grammalleen paitsi kuksansa, joka kulkee aina vaelluksilla mukana rinkan painosta riippumatta.
Tapio Hietala jäi eläkkeelle
Elina ja Tapio kodin terassilla.
– Minä olen kotoisin Siurunmaasta. Tämä oli Tapio Hietalan vastaus kun häneltä kysyttiin opiskelupiireissä, mistä hän on kotoisin. Kun paikkakunta kuulosti kuulijoiden mielestä oudolta, niin vastausta tarkennettiin, että Sodankylä on siinä melko lähellä.
Äitimme Viena Mikkolan muistolle
Äiti, synnyit 11.6.1934 Enna ja Aaro Määtän perheeseen toiseksi vanhimpana lapsena. Lapsia oli 14, neljä heistä kuoli pienenä, ja sinusta tuli jo pienenä katraan vanhin.
Muisteluksia seppä Nikolai Terästä
Ihmisiä nousee Petsamoon menevään linja-autoon vuonna 1937. Kuva: Samuli Paulaharju, Museovirasto. Sota-aikana liikenne Petsamon tiellä oli vilkasta. Muisteluksen kirjoittaja Erkki Mitikka aloitti Tielaitoksen palveluksessa vuonna 1945.
Allekirjoittanut sai tehdä elämäntehtävänsä Lapin tiepiirin Sodankylän tiemestaripiirissä 8.1.1945 - 31.5.1991. Tuon 46 vuoden aikana osallistuin kaikkiin mahdollisiin työtehtäviin, mitä tiemestaripiirissä tehtiin.
Erkki Mitikan tarkat muistot yltävät sota-ajan Sodankylään asti
Erkki Mitikka oli 13-vuotias nuorukainen saapuessaan Sodankylään sota-aikana. Kaupan juoksupoikana hän tutustui saksalaisiin sotilaisiin ja oppi saksan kieltä.
93-vuotias Erkki Mitikka muistaa hyvin saksalaisajan Sodankylässä. Hän muutti vanhempiensa kanssa Sodankylään 13-vuotiaana.
Miia, Maria ja Pirjo-Riitta Kieringin ja Riipin uudisasukkaat
Tytär Maria ja äiti Pirjo-Riitta Silvanti nauttivat rauhallisesta elämästä Riipin Matin pirtillä. Seurana ovat Marian koirat Molly ja Manu.
Kun tamperelainen Miia Lehtinen ohittaa Napapiirin matkallaan pohjoiseen, hän kokee joka kerta saman tunteen: Wow! Ihanaa olla täällä.
– Oma sielun maisemani löytyy pohjoisesta, tänne matkustan aina uudelleen ja uudelleen. Täällä on ihmisen hyvä olla, Miia sanoo.
Anne ja Leo Erkkilän kesäkoti Kuusikonrannassa
Kaislapolun päässä Vaalajärven rannassa on Anne Erkkilän kirpputori.
Paula Alajärvi
Olen monena vuonna aikonut käydä kirpparilla, josta kertoo tyylikäs kyltti Kuusikonkummulla Meltauksentien varressa. Arvelin, että kirpparia pitää joku paikallinen, joka tulee kesäisin kotipaikalleen. Minua tuli Pohjantähden parkissa puhuttelemaan ruskeasilmäinen nainen, jonka tunnistin sukunäöstä kuusikkolaiseksi, mutta nimi meni väärin. Hän oli Anne Siirtola, avioliiton kautta Erkkilä, ja hän kutsui minut käymään kesäpaikassaan ja kirpparillaan Kuusikonrannassa.
Kilpahiihtäjästä kauppiaaksi
Jukka Harjulan liikkeestä löytyy monipuolinen valikoima ulkoilu- ym vaatteita.
Jukka Harjulasta ei tullut koulutuksensa mukaisesti metsuria, vaan hän päätti jo hyvin varhain jatkaa isänsä Juhanin viitoittamaa polkua urheilukaupan myyjänä ja kauppiaana. Nyt kaupan uraa on takana jo yli 30 vuotta.
Suku-Kalle, 98 v., ampui hirvikokeen
Jorma Kaaretkoski valvoo Kallen ampumista.
Suku-Kalle, 98 vuotta lienee ainakin Sodankylän RHy:n hirvikokeen läpäisseistä ampujien ikänestori.
Hyvät ja tasokkaat raaka-aineet ovat kaiken perusta
Michelinkokki Sauli Kemppainen vieraili Pertti Forströmin vieraana Käyrämön Keitaalla heinäkuun alussa.
– Saksassa on tällä hetkellä noin 250 Michelin tähtiravintolaa, Suomessa noin viisi. Kaikki huippukokit osaavat tehdä hyvää ruokaa mutta jos teet sitä samasta possunfileestä niin se on tylsää. Minä satsaan raaka-aineisiin kuten poroon, Pielisen muikkuihin, Kitkan muikun mätiin, lakkoihin, puolukkaan tai mustikkaan, ne ovat jollakin tavalla aina mukana menussa ja olen silloin muihin verrattuna ihan eri tasolla, sanoo kaksinkertainen Michelin kokki Sauli Kemppainen.
Pyhä-Nattasilla kulkiessa täytyy muistaa tunturin merkitys
Käyttäytymisen Pyhä-Nattasilla pitäisi olla paikkaa kunnioittavaa.
Nattaset ovat monelle tuttu retkeilykohde ja siellä käy runsaasti turisteja vuosittain. Retkeilykohteen lisäksi ne ovat usean vuotsolaisen kotitunturi ja niiden juuressa on monen suvun kotipaikat.
