Lähde mukaan kouluttautumaan osaavaksi ja ammattitaitoiseksi kylätyöntekijäksi!
Haku saamelaisalueen kylätyöntekijöiden koulutukseen on alkanut
Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin hyvinvointialue (Lapha) ja osuuskunta Sompion tähti aloittavat uuden ja ainutlaatuisen kylätyöntekijöiden koulutuksen, jonka avulla halutaan turvata kylätyöntekijöiden työn jatkuminen saamelaisalueen kylissä. Haku koulutukseen on alkanut ja se kestää 15.11.2023 saakka. Kylätyöntekijäkoulutus alkaa tammikuun puolivälissä. Koulutus on työelämälähtöistä ja maksutonta.
Tulevina vuosina Lapin hyvinvointialueella on tarve palkata uusia saamenkielisiä kylätyöntekijöitä niin Enontekiön, Inarin, Utsjoen kuin Sodankylän kunnissa. Lisäksi kylätyöntekijät voivat työllistyä kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kautta. Kylätyöntekijäpalvelun tavoitteena on tukea saamelaisalueella asuvien ikäihmisten turvallista kotona asumista omakielisessä ja tutussa kulttuuriympäristössä mahdollisimman pitkään.
Kylätyöntekijä saamelaisalueelle -koulutuksessa opiskelija saa valmiudet tukea ikäihmisen kotona asumista avustamalla eri vuodenaikojen mukaan tapahtuvissa kulttuurilähtöisissä töissä. Koulutukseen kuuluu myös opetus työvälineiden turvalliseen käyttöön ja huoltoon. Lisäksi opiskellaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä kestävään kehitykseen liittyviä kokonaisuuksia. Koulutuksen myötä opiskelija oppii kohtaamaan asiakkaan kulttuurilähtöisesti ja tukemaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä.
Kylätyöntekijän apu tukee kotona asumista
“Ihmisen ikääntyessä ja voimavarojen vähetessä kylätyöntekijä on yleensä se ensimmäinen henkilö, jonka hän tarvitsee kotona pärjätäkseen. Tämä liittyy siihen, että ensimmäisenä hankalaksi tulevat raskaat kotityöt, kuten lumenluonti ja raskaat pihatyöt. Kotona on aina pieniä remontti- tai korjaushommia, joita on vaikea tehdä. Ihan vaikka lampun vaihtaminen voi olla haastavaa, kun ei pääse kiikkumaan enää pöydän päälle”, kertoo Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen palvelupäällikkö Mirja Laiti. “Kylätyöntekijä tarjoaa siis näin varhaisessa vaiheessa apua ja se yleensä merkitsee sitä, että ihminen pärjää pidempään kotona”, jatkaa Laiti.
Käytännön avun lisäksi kylätyöntekijä tuo asiakkaalle Laitin mukaan myös turvallisuuden tunnetta, kun tapaamisista on sovittu ja asiakas tietää, että voi pyytää tarpeen vaatiessa apua.
Lapin hyvinvointialueella kylätyöntekijät ovat saamenkielisiä ja heidän työpanoksensa kohdistuu saamelaisille asiakkaille. Laitin mukaan jopa yhteistä kieltäkin tärkeämpää on kuitenkin kulttuuriymmärrys, jolle luottamus rakentuu. “Kylätyöntekijä on se niin sanottu oma ihminen, kun hän tulee oman kulttuurin sisältä. Asiakas saa kohtaamisessa kokemuksen siitä, että kuulluksi ja nähdyksi”.
Kylätyöntekijät osallistuvat arjen askareisiin
Ylä-Tenon kylätyöntekijä Nilla Pieski ja Pohjois-Inarin kylätyöntekijä Armas Lantto korostavat, että kiireetön kohtaaminen on merkityksellistä. “Tärkeintä tässä työssä ovat ne sosiaaliset taidot. Kiire ei pidä olla. Usein tuntuu, että mies miehelle on helpompi jutella ja se kyllä se on se yhteinen kielikin tärkeä. Ei sitä välttämättä aleta ulkopuolisille niin juttelemaan. Pitää olla se luottamus”, toteaa Nilla Pieski.
Kylätyöntekijän kanssa yhdessä tekeminen ja toiminta voi auttaa ikäihmistä myös omien sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. “Kylätyöntekijä voi auttaa siinä, että ihminen pääsee osallistumaan oman kylän asioihin. Kylätyöntekijä tekee paljon asiakkaiden kanssa paljon myös saamelaiseen erityiseen palveluun liittyviä asioita. Yhdessä voidaan käydä kalassa, palastella poron ruhoja tai korjailla lapinpukua. Aktiivinen osallistuva yhdessä tekeminen antaa voimavaroja asiakkaalle osallistua yhteisön toimintaan”, kuvailee Mirja Laiti.
Nilla Pieskin toimialueeseen Karigasniemen kotipalvelussa Ylä-Tenolla kuuluvat muun muassa Utsjoen Nuvvus, Kaamasmukka ja Inarinjokivarsi. Asiakkaita on noin viidessätoista taloudessa ja joidenkin luona on käytävä päivittäin, joidenkin vain silloin tällöin. Pisimmillään päivämatkat venyvät 200 kilometriin. Aiemmin palvelu tunnettiin alueella nimellä Auttava Aslak, nyt Pieski on totutellut uuteen kylätyöntekijän titteliin.
Ivalossa asuvalla kylätyöntekijä Armas Lantolla päivittäiset ajokilometrit voivat venähtää jopa kolmeensataan kilometriin. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Pohjois-Inarissa muun muassa Kaamanen, Angeli, Vuomajoki, Lisma ja Lemmenjoki ja talouksia on yhteensä miltei nelisenkymmentä. Pieskin asiakkaat ovat lähes yksinomaan pohjoissaamenkielisiä, Lanton asiakkaista noin puolet puhuvat pohjois- tai inarinsaamea.
Parasta työssä on kummankin mukaan vaihtelevuus ja se, että saa itse määrätä työnsä rytmin. Miehet kertovat, että työ on ajoittain fyysisesti raskasta ja haastavaa, mutta se myös antaa paljon. “Parasta työssä ovat asiakkaat, joiden kanssa se luottamuksellinen suhde syntyy. On mukavaa, kun aina on odotettu. Lisäksi työ on vaihtelevaa ja sitä saa itse rytmittää”, kehuu Pieski.
Sekä Pieski että Lantto ovat oppineet monet käytännön taidot jo nuoruudessaan ja monissa harjoittamissaan ammateissa.
"Kylätyöntekijä on sellainen monitoimiosaaja. Minä olen välillä naureskellut olevani jo hortonomi, kun olen nyppinyt kasveja ja tehnyt puutarhahommia. Tietysti puuroa pitää osata keittää ja ruokaa laittaa, usein olen käynyt juomustamassa, marjassa, hoitanut kauppa-asioita ja muita käytännön asioita, toimittanut lääkkeitä ja tehnyt pieniä korjaustöitä. Monessa saa olla mukana", kertoo Lantto.
81-vuotias Jouni Saijets asuu Inarin Partakossa. Raskaimpiin kotitöihin hän saa apua kylätyöntekijältä.
“Kyllä sitä pärjää, mutta hyvä se on, kun Vilho (Fofonoff) käy. Nyt hän kävi juuri vaihdattamassa minulle talvirenkaat autoon. Ja aina juttelee. On se tärkeää”, kertoo inarinsaamen kielimestarina toimiva ja ikänsä Inarilla kalastanut virkeä eläkeläinen.
Tästä videosta voit katsoa Jounin luona käyvän kylätyöntekijä Vilho Fofonoffin ja Jouni Saijetsin pienen haastattelun ja esittelyvideon Inarin kunnan Facebook-sivuilta vuodelta 2019.
Tärkeintä on olla aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä
Laitin mukaan tärkein kriteeri koulutukseen hakeutumiselle on aito kiinnostus kuulla, mitä toiselle ihmiselle kuuluu. “Kaiken muun voi oppia”, Laiti vakuuttaa. Työssäoppimisjaksoilla opiskelivat tulevat tapaamaan kylätyöntekijöitä ja kulkemaan heidän mukanaan mahdollisesti töissä, joten se on myös turvallinen tapa oppia.
Pieski ja Lantto pitävät alkavaa koulutusta positiivisena ja tärkeänä asiana.
"Kyllä se, että saa ammatillista koulutusta, antaa varmasti rohkeutta, luottamusta ja uskallusta työn tekoon. Ja tämä työ sopii naisille siinä missä miehillekin", lisää Pieski ja kannustaa kaikkia koulutuksesta kiinnostuneita hakeutumaan opintoihin.
Koulutus on opiskelijoille maksutonta. Koulutuksen aikana tarvittavat työpaikat järjestetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Lapin hyvinvointialueella on myös tarjolla oppisopimuspaikkoja saamenkielisille koulutukseen valituille henkilöille. Oppisopimuskoulutuksen ajalta maksetaan palkkaa, joten toivottavasti sekin kannustaa esimerkiksi pienemmissä kylissä asuvia tai kotiseuduilleen palaavia nuoria hakeutumaan koulutukseen.
Koulutukseen kuuluvat lähipäivät järjestetään pääsääntöisesti Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.
Kylätyöntekijäpalvelu on osa hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden kokonaisuutta ja se on rahoitettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF). Rahoituksen on myöntänyt Jatkuvan oppisen ja työllisyyden palvelukeskus, jonka toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Hakuohjeet ja lisätietoja koulutuksesta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen verkkosivuilta https://www.sogsakk.fi/fi/Hakijalle/Koulutustarjonta/Kylatyontekija